Minulta kysytään toistuvasti mielipidettä pakkoruotsin suhteen. En nyt sanoisi että vastaaminen alkaa tympimään, pitää vain jaksaa vastata. Jos tympimään alkaa niin sitten on ehkä tavoittelemassa väärää jobia. Nyt haluan kirjoittaa vielä kerran oman mielipiteeni auki. Tämän jälkeen ei pitäisi olla enää mitään epäselvyyttä asian tiimoilta. Ja jotta asia tulisi vielä selkeämmin ilmaistua niin tehdäänpäs sitten oikein Indyt eli roomalaisia kehiin.I Kaksikielinen Suomi on historiallinen jäänne ja täysin käsittämätön rakennelma. Ruotsin tulisi olla Suomessa vähemmistökielen asemassa.
II Suomi on maailman vaikein kieli oppia ja siksi tarvitsemme monipuolista kielitaitoa. Järkevintä on opiskella merkittävää ja toimivaa maailmankieltä eli englantia aivan ensimmäisenä kielenä. Englanti ei tarvitse suosituimmuusasemaa sillä se arvon kaikki ymmärtävät. Englannilla tulee toimeen myös Intiassa ja kiinalaistenkin kanssa. Intiassa ja Kiinassa ei osata ruotsia. Englantia halutaan oppia kaikkialla, myös arabimaissa. Englanti on tiedon valtateiden kieli.
III Suomalaisten intressi on oppia lukuisia vieraita kieliä. Emme kuitenkaan oli kaikki kielineroja, tai sanotaanko että harva meistä on kielinero. Vapaa kielivalinta takaisi sen, että meillä olisi riittävästi suurten maailmankielien osaajia.
IV Vapaa kielivalinta on perusoikeus, jonka tulisi toteutua kaikilla koulutusasteilla alaluokilta korkeakouluihin.
V Virkamiesruotsi on aikansa elänyt rakennelma. Sen poistamisesta koituvilla haitoilla on turha pelotella ketään.
VI Suomessa opetettavan ruotsinkielen tulisi olla oikeaa ruotsinruotsia eikä kummallista suomenruotsia.
VII Vapaa kielivalinta olisi myös paras palvelus sille, että meillä olisi motivoituneita ruotsin opiskelijoita. Samalla myös kielen osaamisen taso yksittäisillä oppijoilla paranisi.
Tämän perustellummin en osaa asioita enää sanoa. Vuoden 2010 alussa yritin katsella ruotsinkielisen televisiomme Min morgon-ohjelmaa. Ajattelin että pääsen veretämään ruotsintaitoja. Parin viikon jälkeen tuskastuin kun en todellakaan saanut kovinkaan paljon tolkkua yhtää mistään. Kaksi viikkoa meni jotenkuten, ja se oli pelkästään Sonjan ja Cillan ansiota...
Käänteentekeviin eduskuntavaaleihin on enää vain 44 päivää!
Uuden Suomen blogini löytyy tästä: http://indy.blogit.uusisuomi.fi/
Huomiseen rakkaat lukijani!
t. torstiäärelä eli indy vaan
Ja tästä pääset kotisivulleni:
http://www.torstiaarela.fi
1 kommenttia:
Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-2 miljardia euroa vuodessa.
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".
Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.
Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.
- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Veikko Heiskanen oli geofyysikko ja geodeetti. Maalaisliiton kansanedustaja 1933-1936. 1935 sai eduskunnassa lain sukunimien suomalaistamisesta (Lex Heiskanen), jolla 250 000 suomalaista muutti vierasperäisen sukunimensä suomalaiseksi. Ohion yliopistossa 1950-61 Veikko Heiskanen johti tiedemiesryhmää, jonka salaisena tehtävänä oli laskea mannertenvälisten ydinohjusten tarkkoja lentoratoja ja osumatarkkuutta.
http://lyyxem.freehostia.com/lehti-2-1937.htm
Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.
Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkotti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
http://suomenmaa.bravehost.com/
Lähetä kommentti