Niin on ja nimenomaan se on mänty eikä mikään kuusipuu tai muupuu. Ja että ymmärtäisimme tuon kamelin tässä yhteydessä, niin pieni johdanto aiheeseen. Nimittäin beduiineille ja arabeille kameli on kaikki kaikessa ja tuo elikko hyödyntää heitä koko olemuksellaan, ja lopulta sen olemus hyödynnetään viimeiseen karvaan saakka. Kameli palaa osaksi suurta kiertoa ja kaikki ovat tyytyväisiä, kamelikin salatulla tavalla ja nimenomaan tavalla jota emme käsitä. Kamelin ylistyksiä on kirjoitettu paljon ja tullaan vielä kirjoittamaan. Meillä ei ole välttämättä kirjoitettu männyt ylistystä eikä se nytkään ole tarkoitus. Mitä kohta saamme kirjoittaa, lukea ja oivaltaa on vain pieni ja vaatimaton yritys sanoa jotain elämää suuremmasta asiasta, tuosta mainiosta Pinus Silvestriuksesta.
Tähän vaatimattomaan ylistykseen minua nyt vuoden MMXI Tapaninmyrskyn jälkimainingit ja kaatuneet ja kaadettavat vialliset puut. Joukossa on tusinan verran Pinus Silvestriuksia ja niistä kaksi alkaa olla nyt käsiteltyjä. Kaikissa niissä on enemmän tai vähemmän kilpikaarnaa. Männyn voi hyödyntää todella tarkasti ja se on jopa hyvin mielekästä puuhaa. Nyt puhutaan männyn yksityiskäytöstä ja jätetään kokonaan pois teolliset näkökulmat. Siellähän on aivan valtaisa määrä käyttötarkoituksia tälle jalolle palvelijallemme. Mutta asiaan.
Kaatunut/kaadettu Pinus silvestrius on paljon muutakin kuin rungot muhkeat pölkyt joista saadaan oivaa klapia. Jos puu käytetään pääsääntöisesti polttopuuksi niin se on mielenkiintoinen ja haasteellinen asia, ja aina puu kerrallaan. Pinus silvestrius-yksilöt ovat nimittäin aina yksilöitä isolla yyllä toisin kuin perus-kuuset. Pölkyistä saadaan aivan ensimmäisenä kaarnaa ja mitä vanhempi yksilö on, niin sitä enemmän ja muhkeampia palasia. Männyn kaarnalla on paras lämpöarvo sillä siinä on kaikista eniten hiiltä ja yhdestä noin 80-vuotiaasta männystä saat jopa neljä muuttolaatikollista kilpikaarnaa. Muuttolaatikko on tässä standardi, joku toinen voi käyttää vaikka ns. lihalaatikko-standardia joka on melkein sama. Kilpikaarna, jonka mukana puusta lähtee myös märkää nilaa, tulee tietysti kuivata yli kesän tai ainakin nähdä ja kokea kevään ahava. Kuivaukseen sopii vallan hyvin vähän tiheäsilmäisempi verkkosäkki.
Tavallisen ja ohuen kaarnan voi laittaa maanparannusaineeksi tai jättää yksinkertaisesti metsän pohjalle rikastamaan tulevan metsänkasvua ja monimuotoisuutta. Kuivaa kilpikaarnaa voi sitten käyttää lämmityksessä ja varsinkin ison aitokiukaan lämmityksessä ja nimenomaan kahdessa viimeisessä poltossa kun tulipesässä on jo 6-7 tuuman kerros oranssihehkuista hiiltä. Helpoin tapa saada kaarna pätsiin on kaataa sitä vain löylyhuoneen lattialle ja ottaa sitten sementtilapion tapainen työväline ja lapata sitä tulipesään kuin veuria lämmittäisi. Ronskit ja varmat otteet ovat hyväksi sillä pesä ei muuten täyty takaa tasaisesti. Kilpikaarnalla on aivan helvetillinen lämpöarvo ja sillä viimeistelee aitokiukaan lämmityksen. Puuha ei ole sen roskaisempaa kuin normaalistikaan, ja ainahan sauna pitää siivosta löyly/kiuashuoneesta ulko-ovelle ja kuistille saakka. Toki kilpikaarnaa voi sitten myös käyttää ulkogrillin, perinteisen ”poltto-uhrialttarin” hiilloksen tuottamisessa. Molemmat ovat hyvä ja arvokas tapa saattaa kilpikaarnan sisältämä hiili ja energia hyötykäyttöön. Sitten pienemmällä kilpikaarnamurskeella voi täyttää vaikkapa maitopurkin ja polttaa sen jo hyvin syttyneessä hellassa.
Muhkeimmilla männyn kilpikaarnapaloilla on myös paljon käyttöä erinäisissä askartelu- ja koristetöissä aina perinteisestä kaarnalaivasta lähtien.
//jaahas; näyttää tulevan enemmänkin porinaa tästä männystä. olemme vasta saaneet käsiteltyä kilpikaarna ja kaarnan yleensäkin. nyt on pakko lopettaa koska a4-rajoitin toimii ja hyvin toimiikin. jatkamme huomenna.//
Huomiseen rakkaat lukijani! t. torsti äärelä eli indy vaan
www.torstiaarela.fi indy usarissa: http://indy.vapaavuoro.uusisuomi.fi/
0 kommenttia:
Lähetä kommentti