Tänään olin koulutuksessa ja kyseessä oli Arkkihippakunnan papiston päivä. Käsittelimme hyvin tärkeää asiaa jonka nimi on ”Saarna.” Päivän kohokkain kohta oli luonnollisestikin Helsingin emerituspiispa Eero Huovisen johtama iltapäivä-työskentely. Tiedä sitten millainen kohentava vaikutus tuolla työskentelyllä on noin yleensä ottaen. Mitään suoranaista virikettä en tänä päivänä saanut ellei sellainen ole yhdessä jaettu tekemisen ja luomisen tuskan yhteisyys. Yhden iltapäivän aikana voidaan vain raapaista pintaa. Itse kuulun siihen joukkoon pappeja jotka pitävät saarnan käytännössä joka viikko. Helppoa se ei aina ole, mutta kun on tarpeeksi pakko niin kyllä se vain onnistuu. Tällaisten päivien suurin anti on luonnollisestikin siinä, että tapaa monta kolleegaa ja tietysti tänään puhuttiin muistakin asioista kuin saarnaamisesta.
Presidentinvaalin toinen kierros lähestyy ja ratkaisu myös. Nähtäväksi jää vain se, kuinka suurella enemmistöllä Niinistö presidentiksi valitaan. Tai sanotaanko paremminkin että kuinka paljon Haavisto ääniä lopulta saa. Itse veikkaan Haaviston ääniosuudeksi noin 42%. Se on paljon ja hyvin kunniakas tulos. Vihreät pääsevät nauttimaan ns. Haavisto-efektistä muutaman vuoden ajan. Miten kaikki sitten vaikuttaa vihreiden ohjelmaan ja tavoitteisiin onkin jo hieman eri asia. Lopputulos voi olla myös se, että vihreistä tulee vieläkin enemmän ns. perinteinen puolue mitä se tällä hetkellä on.
Perussuomalaisten sisällä on tapahtunut varsin paljon. Nuorempaan kaaderiin kuuluvan Vesa-Matti Saarakkalan esiintulo vaaleine ensimmäisen kierroksen jälkeen oli yllättävä teko. Kaiken takana oli pettymys menettelytapoihin jotka huipentuivat Timo Soinin vaalikampanjaan. Kentällä on väsymystä ja turhautumista enemmän kuin uskotaan ja Saarakkalan purkaus ei jää viimeiseksi. Ennenaikaista puoluekokousta tuskin järjestettäneen. Puolue-aktiivit eivät halua myöntää tappiota, tappiota ei ollutkaan ja Soinin kannatus on kuitenkin lähes kolminkertainen verrattuna vuoteen 2006. Kannatus on kuitenkin lähtenyt laskuun ja jos syksyn kuntavaaleissa ei päästä kuin noin 10-11 prosentin kannatukeen niin silloin on todella tiukan itsetutkistelun paikka, ehkä joillakin jopa synkän yksinpuhelun paikka.
Pakkasta riittänee vielä muutamaksi päiväksi. Että Venäjältä tulee sekä energia ja sen käyttöä lisäävät pakkaset onkin jo veikeämpi juttu. Ei voi muuta kuin ihmetellä saksalaisia. Nyt ei pystytä tuottamaan tuulivoimaa ja ytyvoimaloita aiotaan ajaa alas. Maa antaa itsensä Venäjän haltuun aivan kirjaimellisesti. Mutta senhän kaikki tiedämme. Mistä tämä kaikki pohjimmiltaan kielii ja kertookin. Eipähän se meille kerro mistään muusta kuin siitä, että Eurooppa on vain yksi Aasian mantereen niemimaa. Kun puhutaan Euraasiasta niin ei oikeastaan ymmärretä mistä todella puhutaan. Valitettavasti Venäjä on suuri ja mahtava maa jolla on hillittömän suuret luonnonvaratkin. On käsittämätöntä että joku Adolf Hitler kansallissosialisteineen edes kuvitteli voivansa voittaa Venäjän.
Sitten vielä muutama lause ystävästämme ja mielenkiintomme kohteesta eli jääkiekkojoukkue Anaheimista. Ensi yönä on edessä hyvin tärkeä peli Phoenixia vastaan. Jos siitä selvitään niin edessä on hieman selkeämpää säätä. Ja jos vielä seuraavalla kierroksella voitetaan Dallas niin ollaan jo edetty vaikea tehtävän suhteen hieman. Puolimatkasta on turha puhua. Se on siinä tilanteessa jossa pleijjari-rajaan on matkaa kaksi pistettä. Ja kun tähän tavoitteeseen päästään niin silloin vasta alkukauden synnit on saatu anteeksi. Ja pitää muistaa että todellinen taisto alkaa vasta sitten.
Huomiseen rakkaat lukijani! t. torsti äärelä eli indy vaan
www.torstiaarela.fi indy usarissa: http://indy.vapaavuoro.uusisuomi.fi/
0 kommenttia:
Lähetä kommentti