Luonnollisestikin nyt on kyse siitä mitä muutama perussuomalainen, puheenjohtaja Soini mukaan lukien, on sanonut viimä aikoina. Samalla voi miettiä omiakin sanomisia. Jos mielii tehdä pilaa vakavilla asioilla niin siinä kyllä tarvitaan taitoa ja malttia. Pitseria-ampujalle kunniamerkin puuhaileminen ei ole kyllä mitenkään mieltä ylentävää puuhaa. Pois sellainen ja pikatteen. Sellaisten puheiden pitämien ei ole inhimillistä. Kaiken lisäksi pizzan-vääntäjät pitäisi laittaa erityisen suojelun alaisiksi ja jopa verohelpotuksia pitäisi harkita. Nimittäin on tämän kansakunnan pizzanhimo aivan valtaisa. Jos joku niitä pölyisissä kuumissa oloissa suostuu valmistamaan pienellä katteella niin se on aina hatunnoston arvoinen asia, enemmänkin.
Tietysti pitäisi asiaa tarkastella laajemmista näkökulmista. Onkohan kukaan kysynyt tuolta kohta puolueesta erotettavalta mieheltä että miksi? Kovin helposti ajatuksenjuoksu nimittäin menee seuraavasti: Pizzerianpitäjä ja sen työntekijät ovat pääsääntöisesti maahanmuuttajia --- maahanmuuttajat ovat kurjia ja ei-toivottuja mutiaisia --- pizzerianpitäjä pitää ampua! Mutta onko tuossa koko totuus? Entäpä jos lausahduksen takana oli inho pizzaa kohtaan ja aivan erityisesti sen epäterveellisyyttä kohtaan? Voihan näinkin olla, mutta se ei muuta asiantilaa eikä saa pizzanvääntäjää takaisin elävien kirjoihin eikä lievennä lainkaan lausunnon antajan tekoa. Kyse on viharikoksesta eikä se muuksi muutu.
Sitten on tämä Timo Soinin lausahdus Peura-Ollista Brysselin Bobrikoffina. Kun lausahdus tuli samoihin aikoihin puheenjohtajan suusta kuin erään rivijäsen lausahdus niin asia saa hieman eri vivahteen halusipa Soini sitä tai ei. Tästä voi tehdä vastaavasti seuraavan ajatuksenjuoksun ja uskonpa Peura-Ollin juuri näin arimoineen: Bobrikoff oli pahan Venäjän imperiumin käskynhaltija Suomessa --- Bobrikoff ammuttiin ja hänen pyövelistään tuli sankari --- Peura-Olli edustaa pahaa Euroopan unionia ja on verrattavissa pahan Venäjän Bobrikoffiin --- Peura-Ollia ei välttämättä pidä ampua, mutta onkos sillä niin väliä. Ehkä Soinin olisi kannattanut vain käyttää nimitystä ”Suomi-syöjä.” Brysselin Bobrikoff on kieltämättä alkusoinnullisesti ihan mojova lohkaisu, mutta se herättää kysymyksiä.
Kieltämättä Soinilla ei välttämättä ollut päällä kaikkia suodattimia joita korkeimman tason julkisuuden henkilöltä vaaditaan. Voi aivan hyvin kysyä että mistä tällainen johtuu? Kyse voi olla poikkeuksellisen kovasta stressistä, turhautumisesta ja ahdistuksesta. Itse en jaksa bloggailla samaan tahtiin kuin ennen vaikka se olisikin helppoa. Jos joku ihmettelee miten olen muutaman viimeisen vuoden aikana tuottanut niin paljon tekstiä johtuu siitä, että olen aina voinut sanella puhelimitse tekstiä nopeasormiselle kaverille. Olen nimittäin aika laiska mies kirjoittamaan. Tuollaisen apulaien kanssa a-nelonen syntyy nimittäin alle viiden minuutin. Sama kaveri hoiti monesti Usarin blogin kommentointia taannoisen eduskuntavaalikampanjan aikana. Avustajat ovat hyvä keksintö. Tänään kuitenkin kirjoitin yhden kommentin tähän avaukseen:
http://ristovolanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98741-timo-soini-veikko-vennamo-ja-vihtori-kosola
tuota, tuota...
mitäs tähän nytten sanoisi? tykkään kyllä enemmän tekkiläisestä pieriinistä vaikka olenkin nykyään siirtynyt melkein täysin bouche-mieheksi, jota sitäkin juon hyvin vähän. terveys-asiat nääs...
mutta vaikka en sinänsä koffin ja punaisen tölkin ystävä olekaan niin siteeraan aake jermon apu-lehden nitro-diskoa ollutta lohkaisua 1970-luvulta. siinähän oli kuva ko. miehestä pieriini-tuopin kanssa ja alla teksti:
"oli se hyvä, että ne ampu sen bobrikoffin eikä sitä sinerbrykoffia..."
en yritä kääntää huomiota pois ikävistä asioista. soini on ainakin pilatusmaisen rehellinen "gegrapha, gegrapha!" minkä kirjoitin, sen kirjotin."
pontius pilatus ei muuten ollut niin paha mies kuin jälkimaine antaa ymmärtää. itse asiassa mies oli mitä mainioin ihmiskunnan edustaja tuomitsemaan ihmisen pojan.
Niinpä niin… Ihmislapsi joutuu tuomiolle sanomisistaan ja myös siitä ettei sano mitään vaikka pitäisi. Tuomiolle joutuu nitro-diskon pitäjäkin kuin se mies joka tuota vitsinpuolikasta Sinebrychoffita ja Bobrikoffita on niin useasti viljellyt ja vääntänyt. Mitä Aake Jermon tulee, niin en tuntenut miesstä ja mitä tähän nyt kättä pitempää saa on tietenkin WIKI-artikkeli:
"Aake Jermo, vuoteen 1935 asti Johansson, (8. toukokuuta 1920 Uusikirkko – 22. lokakuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija.
Turkulaisen Uusi Aura -sanomalehden toimittajana ollut Jermo hankki itselleen lisätuloja sota-aikana kirjoittamalla rikosnovelleja Seikkailujen maailma -lehteen. Sodan jälkeen Jermo julkaisi salanimellä Riku Rauta vielä kaksi rikosromaania.
Aake Jermo oli toimittajana Apu- ja Seura-lehdissä ja julkaisi 1970-luvulla useita pääasiassa sota-aikaa käsitteleviä kirjoja. Vuonna 1975 Jermo julkaisi kirjan Murha ei vanhene koskaan, jossa hän käsitteli selvittämättömiä suomalaisia henkirikoksia – muun muassa Kyllikki Saaren murhaa 1953, Tulilahden kaksoismurhaa 1959 ja Bodominjärven murhia 1960."
Muistaakseni Jermon lohkaisu oli Apu-lehden nitrodiskossa joskus 1970-luvun puolivälissä eli juuri tuona aikana jolloin hän askarteli murha-kirjansa aikana. Se on totta myöskin, kuten Freud on ehkä järkevimmässä kirjassaan "Vitsi ja sen yhteys alitajuntaan" osoittanut, että yleensä vitsillä on jokin tendenssi. Tiedä sitten pitääkö Timo Soini omaa tokaisuaan vitsinä vai vakavasti otettavana ja vakavasti harkittuna heittona, niin on se takana myös jotain. Alitajunnan hallinta on ihmisen vaikein tehtävä ja siihen jotkut eivät koskaan kykene.
Elä ja ole siinä nyt sitten jotenkin päin.
Tänään oli liikkeellä Turussa päin ja aivan spontaanisti ehätin kansallispyhättöön puolilta päivin ruotsinkieliseen jumalanpalvelukseen. Siitä olisi paljonkin kerrottavaa, mutta jääköön otsikkokuvan tasolle. Kuva Turun Tuomiokirkon penkistä…
0 kommenttia:
Lähetä kommentti